Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta

Katsaus Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete, NYTKIS ry:n historiaan

Niina Sinkkonen

Mikä NYTKIS?

Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on nimensä mukaisesti suomalaisten naisjärjestöjen yhteistyöelin. Järjestö on merkittävä tasa-arvotoimija suomalaisessa yhteiskunnassa. Se valvoo naisten oikeuksien toteutumista, ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin ja työskentelee naisten aseman parantamiseksi ja todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamiseksi. NYTKISin jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 600 000 suomalaista naista.

Naisjärjestöt saman katon alle

NYTKISin historia alkaa vuodesta 1987, jolloin syntyi ajatus järjestöstä joka vastaisi suomalaisnaisten osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön. Seuraavana vuonna tarkoitusta varten perustettiin rekisteröimätön toimikunta, joka sai nimen NYTKIS. Perustavassa kokouksessa päätettiin, että toimikunta kokoontuu tarvittaessa ja päätökset tehdään konsensusperiaatteella. Tasapuolisuuden nimissä puheenjohtajuus siirtyy vuosittain järjestöltä toiselle ja kaikilla jäsenjärjestöillä on yhtä suuri edustus toimikunnassa.

NYTKISille oli kahdeksankymmentäluvun lopun Suomessa selvä yhteiskunnallinen tilaus. Suomen rooli kapitalistisen ja kommunistisen järjestelmän naiskysymyksien välissä synnytti tarpeen katto-organisaatiolle, yksittäisten puolueiden naisjärjestöjen painoarvo ja voimavarat kun eivät riittäneet itä-länsi-vuoropuhelun välittämiseen. Toimikunnan perustaminen kävikin vaivattomasti ja siihen liittyivät puolueiden naisjärjestöjen lisäksi Naisjärjestöjen Keskusliitto, Unioni Naisasialiitto Suomessa ja Suomen Naistutkimuksen Seura.

Alkuperäisen toiminta-ajatuksen mukaisesti NYTKIS-toiminta painottui aluksi kansainvälisiin asioihin. Hyvin pian alettiin kuitenkin pohtia mahdollisuuksia vaikuttaa myös sisäpoliittisissa kysymyksissä. Jo loppuvuodesta 1989 jäsenjärjestöjen yhteiseksi teemaksi selkiintyikin vaatimus ”sama palkka samanarvoisesta työstä.”

Toimintansa alkuvuosina NYTKIS vaati mm. enemmän naisia yhteiskunnallisen päätöksenteon eri areenoille, analysoi Euroopan integraatiokehitystä naisnäkökulmasta ja toimi aktiivisesti naisnäkökulman sisällyttämiseksi Suomen harjoittamaan kehitysyhteistyöhön. Toimenkuvaan kuului myös seminaarien ja koulutuksien järjestäminen ja lausuntojen antaminen viranomaisille erityisesti naisia ja perhepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Järjestö oli lisäksi mukana rauhan ja ympäristönsuojelun sekä pakolaisnaisten aseman edistämishankkeissa. Keskusjärjestön malli naisten laajapohjaisesta yhteistyöstä toimi innoittajana ympäri Suomea, ja useita alueellisia NYTKIS-toimikuntia perustettiin.

Kaikkien jäsenjärjestöjen pyrkimyksenä oli jo toiminnan varhaisessa vaiheessa naisten määrän lisääminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. NYTKIS kampanjoikin useita kertoja ”äänestä naista” –teemalla. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa naisjärjestöt saivat ilokseen todeta, että Suomessa tehtiin naisedustuksen maailmanennätys 77 naiskansanedustajan tultua valituksi. NYTKIS-yhteistyöllä saavutettiin konkreettisia tuloksia myös seuraavana vuonna, kun EU-jäsenyyttä valmistelemaan ministerityöryhmään saatiin kaksi naisministeriä NYTKISin puututtua työryhmän puhtaasti miehiseen koostumukseen.

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin NYTKIS hyväksyttiin jäseneksi Euroopan suurimpaan naisjärjestöjen yhteenliittymään, European Women’s Lobbyyn. Pohjoismaisella tasolla NYTKIS on puolestaan vaikuttanut Nordiska Kvinnoorganisationer i Samarbete –verkostossa. Kotimaassa NYTKISin asiantuntijuus naisasiakysymyksissä on tunnustettu laajalti, mistä hyvänä osoituksena on mm. vuonna 1998 saavutettu asiantuntijan asema Tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa.

NYTKISin toimintaedellytyksiä on koko sen olemassaolon ajan rajoittanut rahoituksen niukkuus. Järjestö ei ole päässyt säännöllisen tuen piiriin – vaatimuksista huolimatta. Vuonna 1995 sosiaali- ja terveysministeriö asetti NYTKISin aloitteesta Naisjärjestötoimikunnan selvittämään naisjärjestöjen asemaa, rahoitusta ja osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön. Toimikunnan mietintö ”Anelun aika on ohi” osoitti Suomen naisjärjestökentän merkityksen ja ehdotti järjestöjen saattamista valtion tuen piiriin. Tilanne rahoituksen harkinnanvaraisuuden suhteen ei kuitenkaan muuttunut selvityksen seurauksena.

NYTKISistä rekisteröity yhdistys

NYTKIS-toiminta oli pitkään puhdasta vapaaehtoistyötä. Järjestön toiminta perustui paljolti kulloisenkin puheenjohtajajärjestön ja erityisesti sen pääsihteerin työpanokseen. Ensimmäinen oma pääsihteeri NYTKISiin palkattiin vuonna 2001 valmistelemaan järjestön liittymistä yhdistysrekisteriin. Organisaatioltaan kevyeksi suunnitellusta, rekisteröimättömästä naisjärjestötoimikunnasta tuli rekisteröity yhdistys 11.1.2002.

NYTKIS oli perustamishetkellään, ja on vielä tänäkin päivänä, harvinaislaatuinen yhteenliittymä. Järjestö on onnistunut kokoamaan yhteen paitsi suomalaisen poliittisen kentän naisjärjestöt, myös suuren joukon poliittisesti sitoutumattomia järjestöjä – ja saanut nämä toimimaan aidosti yhdessä yhteisten päämäärien edistämiseksi.

Järjestön historiaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että vaikka paljon on saatu aikaan, ovat naisasiakysymykset silti vielä pitkälti samoja kuin järjestön toiminnan alkuaikoina. Naisten ja miesten palkkaerot ovat yhä todellinen ongelma, ja tavoite 101 naisesta eduskunnassa on toistaiseksi toteutumatta. NYTKISille on siis yhä tilausta.

Suomalaisten naisten äänioikeuden 100. juhlavuoden kynnyksellä naisjärjestöt jatkavat ponnistelujaan oman aikamme merkittävissä naisasiakysymyksissä. Kaksituhattaluvulla toiminnan painopisteiksi ovat muodostuneet mm. naisiin kohdistuvan väkivallan ja naiskaupan ehkäiseminen, tasa-arvoperiaatteen valtavirtaistaminen ja vanhemmuudesta aiheutuvien työnantajakustannuksien tasaaminen. Nytkis seuraa myös – yhtenä tärkeänä tehtävänään – Pekingin toimintaohjelman toimeenpanoa Suomessa ja voimassa olevan tasa-arvolain toteutumista sekä pyrkii uudistamaan lakia niin, että se vastaa ajankohtaisiin tasa-arvohaasteisiin.

Juhlavuonna 2006 NYTKIS seuraa lisäksi erityisesti naisjärjestöjen rahoituksen vakinaistamista koskevan lakiesityksen valmistelua. Eduskunnan kesäkuussa pidettävään juhlaistuntoon valmisteltavan esityksen hyväksyminen merkitsisi naisjärjestöjen asettamista vihdoin samalle viivalle muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ja liian pitkään jatkuneen ”anelun ajan” päättymistä.

Kirjallisuus ja lähteet

  • Töyry, Maija (toim.): 1998. NYTKIS Naisjärjestöt Yhteistyössä ensimmäiset kymmenen vuotta 1988–1998. Sarapaino.
    NYTKIS ry:n toimintakertomukset ja -suunnitelmat